Blogi

Vegenakki viuhahtaa, ja taas on yhden tarmokkaan ritarin vuoro kaivertaa sanansa kaikkein pyhimpään, sällien blogiin. Ritari istuu paikalleen hiljaisessa talossaan, ja kaivaa tuohikontistaan esiin monenlaisia välineitä. Nappia painamalla huoneen taustakohina häviää, ja toisesta napista pirunpalkeet alkavat huokailla sointujaan. Ritari levittää eteensä äärettömän pitkän, puhtaan valkoisen arkin ja laskee kylmät sormensa riimujen päälle. Hänen sormensa ovat […]

Elämä ja sen rakastaminen on upeeta. Mä oon jotenki aggressiivisesti elämänilonen. Tanssin elämän kirjavilla kukkasilla, taskussani menneisyyden murheet ja muistot. Pidän niistä kuitenkin tiukasti kiinni, en olisi missään nimessä sama ihminen, ellen olisi kulkenut nimenomaan tätä polkua, mitä nyt kuljen. Olen valtion orjatyöläinen – polkuni on johdattanut minut siviilipalvelukseen. Suoritan palvelustani Tampereen yhteiskoulun lukiolla, jonka […]

Luin tuossa noin pari viikkoa sitten mielenkiintoisen teoksen, jossa yksi aikamme suurimmista fyysikoista Stephen Hawking vastaa parhaansa mukaan häneltä kysyttyihin vaikeisiin, ikuisuuden askarruttaneisiin kysymyksiin. Ennakkoluuloni olivat korkeat, sillä en uskonut sisäistäväni fysiikkaa käsittelevästä tietokirjasta mitään, mutta yllätyin, kuinka kirja tempaisi minut mukaansa. Tajusin vasta hetken kirjaa luettuani odottavani kipeästi miten Hawking vastaisi näihin elämää askarruttaviin […]

Luulette päässeenne eroon minusta. On kulunut jo hetki siitä, kun viimeksi tapasimme. Joten rentoutukaa ja valmistautukaa taas kuuntelemaan Pleksisedän häröilyä. Tämä vuosi on neljänteni Sälleissä. Olen nyt ollut enemmän vuosia poikateatterissa kuin mitä minulla on rintakarvoja. Mietin tätä jatkuvasti. Niin paljon että päätä särkee ja alkaa vituttaa. Sällit ovat olleet niin kauan mukanani, etten ole […]

Hei lukija! Altti tässä jälleen, ja vihdoin viimeistä kertaa, koska tämän viikon jälkeen blogeja alkaa tulla uusilta ja tuoreemmilta Sälleiltä! Oma aikani aktiivi Sällinä on saapunut, ja olenkin enää produktion loppuun mukana, minkä palvelukseltani kerkiän. Esityksistä ja muista Sälleilyistä tietoa lisää täällä, ja IG:n puolella @tptsallit (menkäähän seuraamaan!!!). Sitten blogiin…

Hei, ja kiitos kaikille eilen avoimiin treeneihin saapuneille, eksyneille, paikalla olleille ja olemattomille Sällinmielisille! Menoahan olisi voinut kuvailla suorastaan hupaisaksi. Treenit alkoivat tavalliseen tapaan alkulämpällä, jonka varmasti kuuli ja haistoi vielä pihamaallakin. Tämän jälkeen availimme ääntä, ja teimme erinäisiä harjoitteita oman kehollisuudemme äärellä. ”Yleisö” naureskeli mukana, kun ystävällismielinen vittuilu, eli Sällien tavanomainen välityksen osoitus kuului […]

Ritari saapui kattovalojen himmeähkössä loisteessa toverinsa avuksi, toverinsa, jolla ei enää yksinkertaisesti ollut aikaa jäljellä kirjoittaa mahtipontista sanaa itse kaikista Pyhimpään: Sällien Blogiin. Hän otti raskaan taakan harteilleen ja yön pimeinä tunteina istui pöytänsä ääreen raapustamaan. Ylin Äiti Jumala on siunannut luomakunnan lempilapsiaan monin lahjoin. Ritari veti kankaisen haarniskansa liepeiltä yhden näistä, pienen suorakulmaisen kapistuksen. […]

Ramppikuume oli. Ja mä, Juho, olin siellä. Poikien kanssa Kankaanpäässä, oli mielenkiintoinen kokemus. En oikein tiedä mitä odotin rampilta, mutta ainakaan en pettynyt, että se on ainakin hyvä merkki. Ja olihan siellä mukavaa. En ihan kauheesti asettanut mitään odotuksia niitä muita näytelmiä kohtaan etukäteen. Oikeestaan mä en ajatellut niitä ollenkaan etukäteen, niin kuin mulla usein […]

Hei vaan hei. Mä oon Roope, Roope Keski-Korpela, jos ihan tarkkoja ollaan, mutta sillä ei oo niinkään väliä. Mä oon ihan vitun hyvä näyttelijä. Tai en oikeastaan. Oon ihan keskinkertainen näyttelijä. Tai en mä tiedä. Mä oon Roope, ja mä oon aivan paska näyttelijä. No ei se kyl toikaan oo. Mitähän mä sit oikein olen? […]

Ovi narisee avautuessaan hitaasti… Olipa kerran yksi Sälli, joka ei ollut vielä koskaan oppinut kelloa. Syynä tälle sivistyksen puutteelle lienee hänen lapsuutensa Riihimäellä. Tiesittekö että Riihimäki syntyi, kun Jumala halusi luoda paikan, jossa ihmisten persoonallisuus on yhtä värikäs kuin Riihimäen ratatunnellinen kusen hajuiset haalistuneet betoniseinät? Jumala ei kuitenkaan lopettanut, vaan jatkoi Suomen piinaamista Riihimäen kirouksella. […]