Blogi

En muista mistä apaattisesta tekstistä sen luin, mutta lainaus meni kuta kuinkin näin: “Elämä on pääosin sarja asioita, joita ei halua tehdä.” Ensimmäiset 7 vuotta olivat ihan mukavia, mitä niistä nyt muistaa. Tuskin tiesi mitä stressi on ja ainoa mitä odotettiin oli, että osasi olla joskus hiljaa. Sitten se kahdeksas vuosi pyörähti käyntiin ja sitähän […]

Sällit, nää aikamoiset pällit,jotka ei todellakaan treenaa vähin äänin,Säälin, Jyrin tärykalvoja vähintäänkinjos treenit äänittäisi, kultilta vaikuttaisi, Kultilta, suoraa hoodeilta, muutamilla kulta kutreilla,kuinka tunteilla, voi muunnella, keholliseksi puheella,tai puhetta, ilman silmälumetta, naurat housut kusessakun haluut Pasit Tyky-iltaas, alat kaivaa kuvetta, Uskokaa tai älkää, ei olla Zukkerberg liskojavaa nää ois makkarafestit, eikä siskojaryhmän keskustelu aiheesta kiertää kilsojakuin […]

Olisihan se muutenkin kohdallani muuttunut kohtalaisen merkittävästi yhden koulutusasteen muuttuessa toiseksi, mutta varsinkin tänä vuonna muutos oli erityisen suuri tämän pandemian vuoksi.

Kesän valuessa sormien välistä entistä nopeammin minua alkoi taas innostamaan ajatus siitä, kuinka uudelta ja tuoreelta voisi arki taas tuntua. Muistin kuitenkin vasta koulun alettua, että kuuluuhan tässä myös Sälleihin. Ajatukset ja tekemiset ovat olleet siis muualla, kuin vanhassa puolen vuoden takaisessa arjessa. Blogivuoro tippui itselle vielä hyvin pelonsekaiseen aikaan. Koulu ei ole koskaan yhtä tärkeässä osassa kuin lukion abivuonna. Velvollisuuksien tiesin odottavan minua syksyn alkaessa. Kaiken painaessa niskan päällä, en kuitenkaan tunne minkäänlaista stressiä.

Varusmiespalvelus, tuttavallisemmin intti, ei päästä ketään helpolla. Onneksi omalla kohdallani sen tarjoama fyysinen rasite ei ole ollut liiaksi, ainakaan ensimmäisen 6 viikon aikana. Näin loppukesän aurinkoisina päivinä tetsaaminen on ollut yllättävänkin kivaa kun siihen vain heittäytyy, yritänkin ajatella taisteluharjoituksia enemmän näytelmänä. Mutta kyse ei ole fyysisestä rasituksesta.

Ensinnäkin.En halua valehdella, minä en halua kirjoittaa tähän blogiin mitään, jota ajattelisin teidän muka haluavan kuulla. Huijaisin siten vain itseäni ja ylipäätään ketä tahansa kuka tätä blogia tuleekin lukemaan. Joten, avaan teille todellisen itseni. Kirjoitan mitä minä itse koen, sälleistä, itsestäni, ylipäätään elämästä. Joten. Minä en koe kuuluvani joukkoon. Huomioksi. Näihin ajatuksiini ei sisälly yhtään […]

Täytin juuri 18, kun kaikki meni kiinni. Muistan jakaneeni kakkupäivän ilon treeneissä erään veljen kanssa, joka seisoi kanssani kaikkien ystäviemme keskellä ja otti vastaan koronat, jonka olimme lahjaksi saaneet. Sen makua kuvailtiin pitkäksi ja laihaksi. En keksi parempaa tapaa kuvata näitä kahta ohimennyttä kuukautta. Aivan liian pitkä aika, aivan liian vähän sisältöä. Mutta minä en […]

Valmistuin lukiosta 2018. Tein muutamaa erilaista työtä, jonka jälkeen kutsui asepalvelus. Armeijassa ei aikaa meinaa löytyä oikein mihinkään. Välistä jäivät Folklandia-risteily ja monet muut mitä mainioimmat sällitapahtumat. Teatterin tekemistä kaipasin eniten. Siitä syystä reserviin lähdön lähestyessä laitoin Jyrille viestiä, olisiko mahdollista päästä mukaan treenaamaan? Jyri soitti melkein heti takasin, todellakin! Joulupyhien 2019 jälkeen oli jälleen […]

Joukko nuoria miehiä. Läheisiä ystäviä. Jopa veljiä. Niitä voi Sälleissä nähdä, jos vain avaa silmänsä. Naurua. Huonoa huumoria. Erinäistä ääntelyä. Hyviä kysymyksiä ja nokkelia sutkautuksia. Niitä voi sälleissä kuulla, mikäli pitää korvansa auki. Ja minä pidän. Sällien toimintaa on ihastuttavaa katsella, ihan vain jo sen monipuolisuuden kannalta. Silmäni saavat aika ajoin lukittautua intensiiviseen painiotteluun ja […]

Alku, keskikohta ja loppu. Näihin kolmeen tilaan voidaan jakaa monet asiat tämän rajallisen olemassaolomme sisällä. Tässä blogikirjoituksessa aion käsitellä omaa lähestyvää täysi-ikäisyyttäni, joka lienee rinnastettavissa elämäni tutoriaalin loppumiseksi, sekä sälliyttäni jonka alkutaipale on myös jo jäänyt taakseni. Tämän lisäksi höpäjän hieman koronasta ja teatterista. Toivotan lukijat tervetulleeksi ja pyydän rönsyilyäni anteeksi. “Limen tarkoittaa kynnystä, ohutta […]