Ihmettely

Olen ihmetellyt monia asioita viimeaikoina, siinä ei ole kuitenkaan mitään uutta. Olen aina ollut tällainen*. Kulkenut aidanvierttä ja alittanut ja ylittänyt sitä mieleni mukaisesti, kiinnittäen vain hieman huomiota siihen kuinka haastavaa tai helppoa se on. Tästä yleensä seuraa ihmetystä muiden toimesta, mikä taas saa minut ihmettelemään miksi muita kiinnostaa niin kovasti. Sitten muistan – olemme ihmisiä.

*  =Omituisessa määrin ihmisistä kiinnostunut sivustaseuraaja, joka on päätynyt kaiken lisäksi teatterin pariin.

Bussissa kaikki kiinnittivät huomionsa toisella puolella tapahtuvaan pidätykseen, me kaikki vaivihkaa kadulla tuijotamme sitä humalaista kaksikkoa, joka mesoaa jotain Messukylän vuoden 1976 tapahtumista, ja me kaikki välitämme siitä miten meidät havaitaan. Monet sanovat ettei heitä kiinnosta mitä muut ajattelee, se pitää varmasti paikkansa. Kyseessä on usein kuitenkin lauseen rajallinen ymmärtäminen, tai oikeastaan aivojen automaatio ajatella “muut” ryhmänä, johon emme laske lähipiiriämme, koska he taas kuuluvat “meihin”. Hipsteri hiivattiin nyt kommenteista mesoomasta, ymmärrän että tähänkin on poikkeuksia. Miten tämä liittyy teatteriin?

Siinä määrin, että tarkkailu, ihmettely ja aiempien ajatusmallien haastaminen ja niillä kikkailu ovat teatteritaiteen harrastajien ja ammattilaisten työ. Hyvässä näytelmässä ohjaaja ja näyttelijä esittävät teoksen ja sen tematiikat niin, että yleisö saa ihmettelyn jälkeen oivalluksen kokemuksia. Näistä hän on sitten kovin ylpeä, vaikka kyseessä oli suoranaisesti halpamaisia temppuja käyttäen saavutettu lopputulos, jonka ohjaaja katsojalle kuratoi.

Tällä hetkellä Sälleissä on työstetty monologeja, joiden henkilöhahmot ovat toinen toistaan kummallisempia, niitä on ollut hauska ihmetellä ja purkaa. Sillä teatterissa meillä on mahdollisuus saada vastauksia moniin sellaisiin tilanteisiin, joiden ohi kadulla joudumme vain ihmetellen kulkemaan ohi. En tiedä mitä tien toisella puolella tapahtui, että tilanne eskaloitui pidätykseen. Teatterissa voimme kuitenkin nähdä tapahtuman, ja vieläpä kaikkien henkilöhahmojen perspektiivistä, jos ohjaaja niin tahtoo. Ihmettely rakentaa kuvaamme todellisesta, mutta se on myös taito, joka yhdistettynä laatu taiteeseen saa meidät suurien nautintojen äärelle. 

-Altti Kiuru

”Kirjoittajalla on paljon asiaaa, mutta lupaa että ensi viikolla tulee taas freesiä blogia toiselta sälliltä”