Tuttu ja turvallinen Tyllin 207-luokka vaihtui eilen mustaan ja suurempaan vanhaan saliin. 207:n valkoiset sällien ominaishajua paljon vastaanottaneet seinät muuttuivat mustiin ja tuntemattomiin. Salin tummuus ei silti pelota, vaan kiehtoo ja antaa suojan ulkomaailmalta sinne astuttaessa. Ne sanovat että täällä saat olla miten haluat. Ja niin saa ollakin. Oman elämän paska ja ongelmat saavat jäädä tiistaisin salin ulkopuolelle ja mukaan voi ottaa kaiken niiden luoman ylimääräisen energian.
Teimme eilen mahtavan uni harjoituksen (ei nukuttu ja nimi on varmasti joku hienompi). Se eteni viattomasta nukahtamisesta unisäpsyineen, hereilläkin jatkuvan painajaisen kautta, hellään kosketukseen ja turvaan. Sali loi sellaisen mustan melkein leijuvan tilan missä suunnalla, kehon liikkellä ja ajatuksilla ei ollut väliä. Siellä niitä voi viedä normaalien ulkopuolelle. Tila jossa ei ole muuta kun sinä ja muut sällit.
Harjoituksen jälkeen tunsin oloni pehmeäksi. Olin todella tyytyväinen. Huomasin, että harjoitus oli vienyt minut arjen ulkopuolelle ja yllättävän intensiiviselle matkalle. Jokaisen reenikerran jälkeen tuntuu kehittyneen. En tiedä miten ja miksi, mutta tuntuu paremmalta. Uskon että seuraavassa produktiossamme tulee näkymään tätä mielenkiintoista pimeyttä.
Harjoitukset eivät kuitenkaan jää koskaan mielenpinnalle, kun astun ovista ulos takaisin Tampereen keskustaan. Ne jäävätkin kuitenkin sisemmälle hieman kutittelemaan. Onhan minulla paljon raikkaampi fiilis verrattuna siihen, kun astuin sisään.
– Matias Sillanpää