Sällit tarjoavat jokaiselle tittelin omistajalle paljon samaa mutta myös paljon erilaista. Kuten jo monet ovat sanoneet sällien yhteishenki ja touhuaminen on terapeuttista. Vaikka hiljaisuus onkin valttikorttini ja oman paikan löytäminen on aina hankalaa, on sällit silti tarjonneet jotain hyvin ainutlaatuista. 207-ovista astuminen tuntui samalta kuin tein saman Tykin oville. Yhtälailla tunsin muutaman entuudestaan ja turvauduin heidän seuraan ja yhtälailla olin aivan täysin pihalla kaikesta mitä tapahtui.
Vaikka sälleihin liittyminen onkin yksi elämäni parhaista päätöksistä, ei ole kuitenkaan aina helppoa joitakin minuutteja ennen 17.30 astua luokasta 207 sisään ja aloittaa sitä mitä onkaan päivän ohjelmassa. Yleensä näistä fiiliksistä pääse yli, mutta hiljaiset hengitysharjoitukset esimerkiksi voivat käydä välillä vaikeaksi. Mutta porukan ilmapiiri, jutut ja harjoitukset tekevät jokaisesta kerrasta kuitenkin lopulta erittäin hyvän.
Nyt vasta tokavuotisena aloittaneena tietenkin kaduttaa ettei aloittanut sälleilyä aikaisemmin, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Onhan se kuitenkin aika suuri kunnia olla osana tälläistä jokseenkin kummallista ryhmittymää.
–Aarni Kestinen
Sällit - Tampereen poikateatteri 