Olen ensimmäistä vuotta Sälleissä, enkä voisi enää kuvitella elämääni ilman Sällejä. Jokaiset treenit tuovat iloa ja positiivisuutta elämääni, ja kuten monet ovat jo aikaisemmin puhuneet, ne ovat terapeuttisia. On jotenkin ihmeellistä, miten 2.5 tuntia viikosta voi antaa tarpeeksi motivaatiota koko viikolle. Sällit ovat myös aivan mahtavia ihmisiä, ja jopa vanhojen Sällien kanssa tulee hyvin toimeen, kun heitä aina välillä tapaa!
Kun ensimmäistä kertaa astuin sällien treeneihin syksyllä, minua tervehti pari tuttua naamaa, mutta suurin osa olivat minulle vielä tuntemattomia. Treenit aloitettiin kääpiöpallolla, joka on kirjaimellisesti vain vapaaimprovisaatiota ilman sanoja (yleensä). Tämä oli ensimmäinen maku sälleistä, jonka sain. Jahtasimme Bulli-nimistä palloa ympäri huonetta, ja säännöt muuttuivat lennosta. En aluksi ymmärtänyt mitä milloinkin tapahtui, mutta mitä kauemmin se kesti, sitä paremmin ymmärsin, ja sitä paremman ensivaikutelman sain Sälleistä.
Se vaatii paljon heittäytymistä, että pystyy hypätä keskelle tuntematonta sakkia ja jahdata palloa huutaen siansaksaa, mutta olen niin onnellinen päätöksestäni. Heti ensimmäisten treenien jälkeen olin koukussa, ja nyt minulle onkin jo annettu nimimerkki “Tuukka myynnistä”, sillä yritän kaupitella sällejä ja saada keikkoja milloin mistäkin. Liityin myös Sällien taustaorganisaatio Sottiisi Fun Clubin johtokuntaan ja kokoustelin heidän kanssaan ensimmäistä kertaa aamupalan ohessa noin pari viikkoa sitten. Kun joskus lopulta joudun Sälleistä eroamaan, toivon että voin saman vanhan ryhmän kanssa jatkaa muissa merkeissä, vaikka se olisikin vain Bulli eSportsin muodossa.
–Tuukka Mäkinen
Sällit - Tampereen poikateatteri 