Tämän blogitekstin kirjoittamisen hetkenä olen hiihtolomalla ulkomailla haikealla mielellä, sillä tiistaiset sällien harjoitukset jäävät väliin. En ole näköjään ainoa, joka tänne omia kokemuksiaan sälleistä kirjoittanut, mutta sällit ovat antaneet minulle ensimmäistä vuotta lukiossa opiskelevalle ja sälleissä puolisen vuotta olleelle jo niin paljon, että pakkohan siitä nyt on vielä tänne mainita.
Lukion alussa sälleihin liittyminen tuntui aluksi hankalalta. Olin juuri aloittanut lukion ja siirtynyt kokonaan uuteen ympäristöön. Sälleistä tunsin vain yhden, mutta mikään edellä mainituista seikoista ei estänyt minua menemästä eräänä tiistaina sällien kanssa 207-luokkaan. Luulenpa, että hämmennys on juuri oikea sana kuvaamaan sitä tunne tilaa, mikä päässäni pyöri, kun seurasin sällien harjoituksia ensimmäistä kertaa, mutta erityisesti se hämmensi, kuinka nopeasti pääsin osaksi porukkaa ja aloin saada eri harjoituksien ideoista kiinni. Sällien ryhmähenki on jotain aivan uskomatonta! He osaavat ottaa muut huomioon minulle ennen näkemättömällä tavalla ja aina harjoituksissa saa sen hienon tunteen, että kuuluu johonkin.
En ole muutamaa koulun näytelmää lukuun ottamatta harrastanut teatteria sen kummemmin koskaan, mutta kiinnostusta lajiin on löytynyt. Pelkäsin hieman, että jos menen johonkin teatteriporukkaan, että olisin liian kokematon, enkä pärjäisi siellä, mutta sällien kohdalla tämä pelko osoittautui täysin aiheettomaksi, sillä sälleissä sain lähteä kehittymään juuri niistä lähtökohdista, missä sinne tulinkin. Tähänkin mennessä olen oppinut valtavasti uutta.
Silloin kun elämä kohtelee kaltoin, tai menee heikommin, sällien harjoitukset toimivat mahtavana piristyksenä, sekä tuovat toivottua vaihtelua arkeen. Kahden ja puolen tunnin ajan saan olla juuri sellainen kuin haluan ja toteuttaa itseäni vapaasti ilman yhteiskunnan tuottamia paineita. Juuri tämä on eräs tärkeimmiksi kokemistani asioista sälleistä. Kaikki saavat olla juuri sellaisia kuin ovat ja harjoituksissa asiat saa tehdä juuri omalla tavallaan.
Tämä aika minkä olen sälleissä ollut, on antanut minulle enemmän, kuin olisin voinut toivoa. Teatteri itsessään on jo erittäin mukavaa, mutta yhdistettynä melkein täydelliseen porukkaan, harrastuksesta ei juuri parempaa saa.
-Jimi Ahola
Sällit - Tampereen poikateatteri 