Vastoin yleistä uskomusta, todellisuudessa teatterin tekeminen ei ole aina hauskaa. Olen ollut mukana useassa eri teatteriproduktioissa ja välillä treenit on tullut vedettyä nopeasti väkisin läpi jotta pääsisi nopeasti pois. Sällien kanssa asiat ovat kuitenkin toisin. Sällien kanssa treenaaminen on viikon kohokohta ja jokainen sairastumisen tai matkan vuoksi missattu treenikerta harmittaa suunnattomasti. Tiedän, että muutkin ovat blogeissaan puhuneet Sällien kesken treenaamisen terapeuttisuudesta, mutta haluan myös huomauttaa kuinka hyvää teatteria me oikeasti tehdään. Nähdessäni ensimmäistä kertaa Kullervon, ajattelin olevani aivan liian alipätevä näin mahtavaan porukkaan. Väärässä kuitenkin olin, sillä huomasin että Sällit tekivät jopa minusta tarpeeksi hyvän esiintymään kyseisessä esityksessä ja monissa muissa. Jyri on ehdottomasti paras ohjaaja joka minulla on ikinä ollut, enkä usko että olisin ikinä kehittynyt näyttelijänä näin paljon ilman Sällejä.
Muistan edelleen ensimmäiset treenini Sälleissä. Yleensä ensimmäiset kerrat uusien ihmisten seurassa on enemmänkin vierestä seuraamista, mutta Sällien keskellä minut hyväksyttiin heti sisälle porukkaan. Sällien joukossa kaikki voivat olla aitoja ihmisiä toisilleen. Sällien joukossa en ole havainnut usein muuten harrastusseuroille tyypillistä kilpailuhenkisyyttä vaan kaikki ovat samalla viivalla. Ne jotka eivät ole yhtä kokeneita oppivat niiltä jotka ovat. Muistan oppineeni paljon vanhoilta Sälleiltä aloittaessani Ja toivon että pystyn välittämään nämä opit taas eteenpäin uusille Sälleille. Sälleissä kaikki kehittyvät ja oppivat toisiltaan joka viikko. Ja tärkeintä Sälleissä on minusta juuri tuo yhteisöllisyys. Aina tiistaisin treenatessani voin todella tuntea kuuluvani johonkin ja se on maailman paras tunne.
-Rasmus Rajakallio
Sällit - Tampereen poikateatteri 