Hei, ja oikein hyvää alkanutta vuotta.
Oikein mukavaa teille sopivaa ajankohtaa teille rakkaat blogin lukijat. Aikaisemmissa blogiteksteissä on mainittu jo paljon itse Sällien toiminnasta, kuten teossa olevasta proggiksesta ja erilaisista harjoitteista, mitä olemme ryhmänä tehneet. Tässä kirjoituksessa haluan kertoa teille mitä Sälliys merkitsee minulle, ja mitä tähän teatteri ryhmään kuuluminen merkitsee minulle.
Aloitin Sälleissä syksyllä 2018 vain kuukauden sen jälkeen, kun olin aloittanut opiskelun uudessa lukiossa, uudella paikkakunnalla ja uusien ihmisten ympäröimänä. Olen aina ollut innokas puhumaan ja esiintymään, mutta valehtelisin, jos sanoisin, että minua ei pelottanut suunnattomasti. Muistan hyvin kuinka ollessani ruokajonossa minua lähestyi yksi tämän mystisen lajin edustajista. Olin juuri ollut esiintymässä yhdessä kouluni aamuperfoista, jonka takia mieleni oli vielä esiintymisen jälkeisen huuman täyttämä. Pienen keskustelun jälkeen kädessäni on lappu, jossa lukee aika ja paikka ensimmäisille treeneille.
Ote päiväkirjastani
Tiistai 4.9.2018. Junani saapuu VR:n tapaan mallikkaasti viisi minuuttia myöhässä Tampereen rautatieasemalle klo 7.48, jonka jälkeen lähden juoksemaan kohti koulua. Päivä kuluu nopeasti, mutta odotan innon ja mielenkiinnon sekaisella ololla tulevaa iltaa. Koulun loputtua saatan uuden ystäväni kotiin ja haen ruokaa lähikaupasta. Kello lähentelee viittä, kun saavuin Tyllille, jossa treenit alkavat tiistaisin klo 17.30. Minut päästetään sisälle, jonka jälkeen laitettuani vaatteet naulakkoon astun sisälle luokkahuoneeseen, jossa ympäriinsä hyöri muutaman kymmentä Sälliä. Minuun teki heti alusta vaikutuksen treeneissä ollut ystävällinen ja mukaansatempaava fiilis. Treenit olivat erittäin hauskat, ja pidin kovasti hengitysharjoituksista. Ilmeisesti teemme erilaisia harjoitteita kehon hallintaan liittyen. Muistan myös jonkun pidempään harrastaneen puhuneen jostain tulevasta näytelmästä…
Yllä kirjoitetussa otteessa saa hyvin selville kaksi asiaa. Asia yksi on se, että kirjoitan päiväkirjani erittäin oudolla tyylillä. Tätä tärkeämpää on kuitenkin huomata asia kaksi, joka on se kuinka jo ensimmäiset treenit jättivät minuun vaikutuksen. Säleissä olen kokenut kuuluvani joukkoon aivan uudella tavalla. Harjoitteiden myötä luottamus ja ystävyys ovat vahvistuneet. Tämän puolen vuoden aikana elämäni on ollut tapahtumarikasta ja ajoittain hankalaa. Kaikesta muusta huolimatta Sälleihin kuuluminen ja treeneihin meneminen joka tiistai antoi minulle usein syyn nousta aamulla. Ryhmässä olen saanut vapaasti olla oma itseni ja minua on kuunneltu samassa määrin kuin ketä tahansa muuta. Olen muutamankin kerran avoimesti voinut näyttää tunteita ja kertoa huoleni, koska tiedän voivani luottaa tähän joukkoon ihmisiä, jotka merkitsevät minulle jo paljon enemmän kuin pelkät harrastus kaverit. Koen, että Sällien kesken voin mennä kenen tahansa luo ja alkaa puhumaan mistä ikinä sylki sattuu sillä hetkellä suuhun tuomaan.
Nyt olen ollut Sälli noin puolen vuoden ajan. Voin rehellisesti sanoa, että toimintaan liittyminen on ollut paras valinta, jonka olisin voinut tehdä. En ole enää pelkkä Riihimäeltä tuleva taiteilijanalku, koska voin ylpeästi kertoa olevani osa jotain paljon pelkkää teatteriryhmää suurempaa. Kiitokset ohjaajallemme Jyrille ja kaikille Sälleille. Kiitos myös blogin lukijoille.
-Altti Kiuru
Sällit - Tampereen poikateatteri 