”Kullervon tarina on kuin Game of Thrones: sensuellia insestiä ja kaikki kuolee. Talvi on tulossa.”

 

Kun syksyn lehdet puhkeavat punaan puissa, niin myös puhkeavat hikikarpalot sällien otsille. Taas yksi vuosi kehollisen teatterin lomassa on käynnistynyt. Poikateatterilaisilla onkin tällä kertaa maukas ateria tarjolla. Koko Suomi jauhaa juhlavuoden kunniaksi merkkiteoksia ja suureepoksia viimeiseen veripisaraan asti, eivät Sällitkään ole malttaneet olla ottamatta projektikseen jotakin supisuomalaista. Kullervo – Kalevelan traagisin ihmiskohtalo.

Henkilön Ph-Wo Keski-Orvola kuva.Miehisyyttä pohtiessa.

Projekti aloitettiin jo alkuvuodesta pohtimalla Kullervon kipua ja kärsimystä. Tarinassa nähdään niin fyysistä kuin henkistäkin kipua, jota tutkimme kehollisen ilmaisun keinoin. Tulkitsimme äkillistä kipua ja sen paikantamista kehon tiettyyn osaan. Mietimme, kuinka kipu voi jäädä lihasmuistiin ja kuinka sitä voi ilmentää näyttämöllä. Pian tulkitsimmekin jo Kalevalaista tekstiä ties minkälaisissa asennoissa, yhtään kyseenalaistamatta. Aluksi outo, vanha ja vieras tarina on asettunut päihimme.

Ellöspä hyvä jumala,

elkösi sinä ikinä –

luoko lasta luonnotointa

eikä aivan armotointa.

Isotointa alle ilman,

emotointa ensinkänä.

Niin kuin loit minut – hyvä Jumala,

minut kurjaisen kuvasit.

Loit kuin lokkien sekahan,

karille meren kajavan.

Päivä pääskyillle tulevi,

varpusille valkenevi.

 

Harjotusprosessi poikkesi hieman tutusta teatterista. Emme työstäneet ensin käsikirjoitusta ja sitten näytelmää, vaan keksimme repliikit fyysisen improvisaation pohjalta vasta loppukeväästä. Materiaalia kalasteltiin Kalevalasta ja Sällien sanasepoilta. Syksyn alkaessa jatkamme läpimenoilla ja palauttelemme tarinaa mieliimme. Sällien Kullervo kunnioittaa alkuperäistä teosta, mutta keskittyy 2000-luvun nuorta koskettaviin, osin ajattomiin Kalevalan teemoihin, kuten mielenterveyteen, kiusaamiseen, auktoriteettiuskoon sekä terrorismiin.

Malta, malta, hiien huora!

Jos itken isoni veistä,

vielä itkenet itseki,

itket lypsylehmiäsi.

Erityisesti poikateatterilaisia on koskettanut se, mitä Kullervo kertoo miehisyydestä. Näytelmä on täynnä nuoria miehiä, jotka ottavat yhteisössään erilaisia rooleja sen mukaan, minkä uskovat olevan oikeaa miehuutta. Miestä yksilönä ja osana joukkoa tutkitaan monista näkökulmista, ei ainoastaan itse Kullervon kautta. Minulle Kullervon legendan merkittävin teema on juuri miehisyyden tutkimisessa. Kiusaamisesta ja mielenterveydestä on kuultu ennenkin, mutta mitä liikkuu etuoikeutetun valkoisen nuoren miehen päässä? Seksiä, alkoholia ja huonoa huumoria, vai jotakin muuta?

No niin, kukas on tulossa katsomaan Sällien Kullervoa?
Henkilön Ph-Wo Keski-Orvola kuva.

Kiva kuulla.

-Sotejalka

 

P.S. Kullervon esitysajat julkaistaan pian – pysykää kanavalla!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.