”Jäätävän sairasta ajattelua laiskuudesta”

Olin noin kuukausi sitten aivan jäätävän kipeä. Niin, että minun oli jäätävä sänkyyn, muuten olisin vain jäätänyt yskiessä ja räkiessä ja asiat olisivat jääneet tekemättä.

Sängyssä jäätäessäni jäi ainoaksi aktiviteetikseni joko katsoa puhelinta, masturboida, katsoa puhelinta ja masturboida tai ajatella. Vaihtoehdoista kaksi ensimmäistä alkaa kyllästyttämään hyvin nopeasti, joten aloin ajatella. Vaikka sairauteni oli jäätävää, koin sen tuoman pakotetun ajattelun todella valaisevana, vaikka itse ajattelinkin. En koskaan laittanut ajatuksiani sanoiksi, koska en harrasta vastaavaa, mutta koska tämä blogi on hyvä tilaisuus tehdä niin, teen niin. Tässä laiskuuteen liittyvää ajatteluani:

Perhana mä olen laiska. Tai ainakin tuntuu siltä, mutta miksi? Mikä musta tekee laiskan? Teen kaikenlaista tekemistä; kotitötä, kouluhommia, seikkailen digimaailmassa, jossa asettelen kuutiometrejä tarkasti suunniteltuun järjestykseen. Käytän aikaa ja huolta tekemiseeni, joten kaiken järjen mukaan en ole laiska. Silti tunnen oloni laiskaksi.

Millainen henkilö ei sitten ole laiska? Oma kuvani tähän asti on ollut sellainen superahkeruus, joka toteuttaa jatkuvasti sigma grindset sääntöjä, kuten numeron 3832: nuku edellisenä päivänä, jottei tänään tarvitse nukkua tai numeron 1294: syö kaikki päivän ateriat samalla kertaa säästääksesi aikaa. Kadehdin näitä ihmisiä, sillä itse en pysty tällaiseen sigmatason ahkeruuteen. Olen toki yrittänyt, mutta en vain jaksa sitä.

Vittu. Voisimpa yrittää lisää, vaan olen jäätyneenä tähän sänkyyn jäätävän sairauden kanssa. Jos en olisi voisin tehdä niitä normaaleita asioita joita olen tottunut tekemään; kotitöitä, koulua ja digikuutiometrien asettelua ja niin edelleen. En voi ahkeroida sairauden takia! …Hetkinen, nyt ymmärrän. Koen itseni laiskaksi, mutta enhän minä oikeasti ole. Huomaan tämän nyt kun en voi tehdä asioita.

Laiskuuteni on määrännyt tähän asti vain mieleni tuoma harha siitä, että olen laiska. On paljon parempi, jos alan ajattelemaan asiaa käytännön kautta. Tästedes laiskuuteni määräytyy sen mukaan miten paljon ja miten nopeasti saan aikaan eri asioita. Tai siis aloitan heti kun voin jättää tämän jäätävän jättisairauteni…

Tatu Kiviranta

”Kirjoittajalla kesti monta päivää tehdä blogi, koska hän on laiska.”