Author; Sällit

On kylmä. Kiristät askeliasi, loikkaat viimeisen rapun yli ja astut aseman eteiseen. Kaivat taskustasi puhelimen, josta luetutat qr-koodin laitteelle. Ovi aukeaa ja pääset asemalle suojaan tuulelta ja tuiskulta. Joku toinen matkalla oleva ehkä vilkaisee sinua päin, mutta asemalla on silti hiljaista, harvoin kukaan edes puhuu. Aika on pysähtynyt, tai ainakin iso kello infonäyttöjen yllä on.  […]

Olen ratikassa. Istun punaisella penkillä. Nurkassa. Itsekseni. Nyt luettelen mitä näen tässä ratikassa jossa siis olen. Tässä ratikassa, jossa siis olen, on melko vähäinen määrä ihmisiä. Ei yhtään liikaa. Eikä liian vähääkään. Muutamia ihmisiä vähän siellä sun täällä, mutta että istumapaikkoja edelleen riittää. Pientä puhetta kuuluu ratikassa, jossa siis olen. Ei liikaa eikä ahdistavan hiljaistakaan, […]

sällitontosiyhtenäinenporukkajohononhelppopäästämukaanuutenajäsenenämikäontosimahtavaavarsinkinkunsuurimmallaosallaonuusielämänvaihealkanutkunvaihtaalukioonjamahdollisestijopapaikkakuntaajamuuttoyksinsällitantaaelinikäisiäkavereitajoidenkakanssasaaollakukavaanitsekokeekaanolevansasilloinkunitseliityinsälleihinentiennytmitätapahtuuenkätuntenutketäänsieltämuttasiltivanhemmatsällitottivatmukaanjavaikkakinäänekkäästijashokeerattunaselvisinensimmäisistätreeneistämuttaolikivaajajatkoinenkäkadusitäyhtäännykyäänkinyhteishengennäkeehyvinsiitämitenhengaillessayhdessävoidaanjakaafiiliksiävaikkaneolisivatkinnegatiivisiajoskusjatehdääntoisillemmekällejäaikauseinmuttakaikkionsiltikavereitajapitävätyhtäyksinäistäpienistäkälleistäontämätekstijokaonkirjoitettuilmanvälimerkkejäkuvastaakseensitämitenyhtenäisiäsällitovatkeskenäänjavittuillakseniblogivastaavallekoskalaittoiminutkirjoittamaanbloginälähuoliootsiltiihanaolivertäänytvaanonvähäkällitoivottavastikorjaatkirjotusasunkutääonvähäpaskaalukee ”tämänbloginonkirjoittanutkääpiöjokasaiblogivuoronvastointahtoaanjatahtoivittuillasentakia” eemelihyyryläinen

Tänään aamulla bussin lattialla oli kinkkuvoileipä. Olisin voinut syödä sen, mutta en syönyt, sillä se oli bussin lattialla. Olisin voinut viedä sen roskikseen, mutta en vienyt, sillä en halunnut koskea siihen. Olisin voinut ottaa sen taskuun ja ripustaa kotona seinälle, mutta en ottanut, sillä en halua kinkkuvoileipää seinälleni. Olisin voinut potkaista siltä kannen pois noustessani […]

Heräsin torakkana tyhjän kaksion nurkasta Talven tunsi sisällä, ulkona oli pakkasta En muista tehneeni mitään uljasta ㅤ Ihoni oli kovettunut kuoreksi Kaksi jalkaani muuttunut kuudeksi  Makuuhuoneeni joksikin uudeksi ㅤ Kevyitä raajoja oli hankala tuntea Rahiseva kuori oli ontto ja kaikuva Pölyinen valko-lattia muistutti hankea ㅤ Pysyin paikallaan ㅤ Seuraavana talvena heräsin uudesta nurkasta Huomattavasti pienemmästä […]

Toisinaan kun sääolosuhteet ovat otolliset, vesi, tarkemmin ottaen vedyn ja hapen kemiallinen yhdiste H2O muuntaa ilmenemistapaansa nestemäisestä olomuodosta haahuilevaan leijujaan, jota kutsutaan vesihöyryksi.  IPA /væ’s1’Hőƴ’Ry™/  ㅤ Näin joulunaikaan useat saunatontut valmistautuvat hektisimpään vuoden ajankohtaan esimerkiksi saunomalla. Omin kätösin uurastetut hirsisaunat lämpenevät päivittäin hiostavan kuumiksi pitkien työpäivien kunniaksi ja veden olomuodot vaihtelevat tiheään tahtiin.  ㅤ Tontut tykkäävät terästää löylyjään omalla hiellään  Tämä saattaa kuvottaa osaa, […]

Istuin laiturillani järvellä eikä kesästä enää paljoa ollut jäljellä  mutta yhtäkkiä ilmestyi olento vierelleni kumma mutta se olikin vain sammako vihreän tumma minä huudahdin kaiun kovimman joka peitti järven kohinan ”Oih! Sammakko! Voi tätä ilon päivää!  Kuinka kaunistii nämä linnut meille visertää!”  ㅤ Mutta sitten sammakko hyppäsi takaisin veteen enkä enää kunnolla nähnyt eteen pimeyttä […]

Istun bussissa. Mietin että olin noin 25 minuuttia sitten vielä sängyssä, pohtien jaksamisen puutetta. Keskustorille on 28 minuuttia aikaa. No, ainakin pääsen kuuntelemaan musiikkia sen ajan.  Bussi ajaa vanhan kotini ohi, kun sitä kuin hidastetussa ajassa jään kaipaamaan. Kangasala, kaupunki, jota on urbanisoitu enemmän ja enemmän, jää taakseni.  Bussissa jään pohtimaan elämääni. Nyökyttelen itselleni, sillä […]

On tullut jälleen se aika vuodesta, kun talvi yllätti autoilijat. Pari ärräpäätä taisi omasta suustakin päästä, kun koulun ikkunasta näin ensimmäiset lumihiutaleet ja päälimmäinen ajatus oli ”Mulla ei ole takkia mukana.” Siltä osin syy oli tosin omani, että tuppaan vaihtamaan pitkähihaisen takkiin keskivertoa myöhemmin. ANYGAYS lompsin siinä lumisateessa bussipysäkille manaillen talvea, pakkasta ja oikeastaan kaikkea […]

PERKELE on hieno sana. PERKELE sopii tilanteeseen kuin tilanteeseen. Viimeksi kun huusin PERKELEEN  olin keskellä Teiskon mettää klo 00:30 sunnuntaina-yönä perjantaipipa ja tonttulakki päässä “kidnappaamassa” sisaruslippukuntalaista. PERKELE! Ah. Elämä on ihanaa. Lapissa on PERKELEEN  ihana olla ja vaeltaa PERKELEESTI. Siellä on talvella PERKELEEN kylmää ja PERKELEEN paljon lunta sekä PERKELEEN  kauniita maisemia.  Ah. Elämä on […]